Ilmastonmuutos painopisteenä: COP30 alkaa Brasiliassa – kriittinen hetki!

Ilmastonmuutos painopisteenä: COP30 alkaa Brasiliassa – kriittinen hetki!

Jos katsot ilmastonsuojelun tämänhetkistä kehitystä, käy nopeasti selväksi: aika on tärkeintä! Deutschlandfunk raportoi, että kasvihuonekaasupäästöt ovat saavuttaneet huolestuttavan ennätyksen, 53,2 miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2024. Tämä osoittaa jälleen kerran, että tehokkaita toimenpiteitä tarvitaan kiireesti.

Tuleva COP30 globaali ilmastohuippukokous, joka alkaa 10. marraskuuta Belémissä, Brasiliassa, on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteeksi vähentää hiilidioksidipäästöjä, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa enintään 1,5 celsiusasteeseen. Tämä on kuitenkin vaikea tehtävä, koska YK:n ympäristöohjelman (UNEP) mukaan maapallon lämpeneminen on jo vuosisadan loppuun mennessä 2,8 celsiusastetta. Tämä on enemmän kuin hälyttävää!

Päästöt yhdellä silmäyksellä

Vuoteen 2024 mennessä keskimääräinen ilmaston lämpeneminen oli jo plus 1,55 celsiusastetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Statista huomauttaa, että suurimmat päästöjen aiheuttajat, nimittäin Kiina, Yhdysvallat, Intia ja EU, ovat yhdessä vastuussa yli 50 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään Kiina tuotti leijonanosan päästöistä vuonna 2024 15,5 miljardilla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla, ja seuraavaksi tulevat Yhdysvallat ja Intia.

Saksan osalta tilanne on hieman monimutkaisempi. Vaikka päästöihin liittyvät arvot ovat laskeneet noin 48 prosenttia vuodesta 1990, Saksa on edelleen suurin päästöjen aiheuttaja EU:ssa. Vuonna 2024 CO2-EQ:ta oli 649 miljoonaa tonnia, mikä vastaa 1,27 % maailman päästöistä. Saksan ilmastonsuojelulain 682 miljoonan tonnin tavoite jäi siis hieman alle tavoitteen, mutta tavoite vuodelle 2030 on 438 miljoonaa tonnia.

Maailmanlaajuinen epätasa-arvo päästöissä

Toinen mielenkiintoinen seikka on päästöt asukasta kohden, jonka mukaan Energia ja hallinta Vuonna 2021 maailmassa oli noin 4,7 tonnia hiilidioksidia. Suuri ero on nähtävissä eri alueilla: amerikkalainen päästää yhtä paljon CO2-EQ:ta yhdessä vuodessa kuin Kongon tasavallan asukas 30 vuodessa. Vaikka Intia on pienin suurimmista päästöjen aiheuttajista, jonka päästöt asukasta kohden ovat lähes kolme tonnia CO2-EQ vuodessa, Palau on ykkönen lähes 67 tonnilla CO2-EQ vuodessa.

Erityisen pelottavaa on, että rikkain 10 prosenttia maailman väestöstä aiheuttaa lähes 50 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Saksassa rikkain prosentti väestöstä päästi 108,7 tonnia CO2-EQ-päästöjä pelkästään vuonna 2019 – lähes 16 kertaa enemmän kuin köyhempi puolisko. Tämä päästöjen eriarvoisuus on kasvanut jyrkästi vuodesta 1980 ja osoittaa, että väestönkasvu ei ole ratkaisevaa, vaan elämäntapamme.

Ilmastokriisin ratkaisua ei voi irrottaa taloudellisen vallan kysymyksistä. Tässä on kysymys, kuinka voimme ratkaista nämä ongelmat. Päästöjen vähentämiseen ja vastuulliseen resurssien hallintaan keskittyminen on välttämätöntä elämisen arvoisen tulevaisuuden takaamiseksi.

Meillä on siis haaste ryhtyä oikea-aikaisiin toimiin planeettamme suojelemiseksi. Jokainen meistä voi vaikuttaa. Meidän on toimittava yhdessä tulevien sukupolvien puolesta ennen kuin on liian myöhäistä!