Ilmastonvallankumous: ICJ julistaa osavaltiot laillisiksi ilmastonvartijoiksi!

Ilmastonvallankumous: ICJ julistaa osavaltiot laillisiksi ilmastonvartijoiksi!

Viime kuukausien ilmastopoliittiset päätökset eivät jätä epäilystäkään siitä, että hallitukseen kohdistuva paine maailmanlaajuisesti kasvaa. Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) totesi 23. heinäkuuta 2025 uraauurtavassa lausunnossaan, että valtioilla on velvollisuus ryhtyä aktiivisiin toimiin ilmastonmuutosta vastaan. Tämä päätös on seurausta Tyynenmeren saarivaltioiden Vanuatun johtamasta laajasta kampanjasta, joka käynnistettiin YK:n yleiskokouksen maaliskuussa 2023 antamalla päätöslauselmalla 77/276. Yli 100 maata ja järjestöä osallistui siihen, joten tämä ilmaus on tähän mennessä kattavin lajissaan. taylorwessing.com raportoi.

Kaikki ICJ:n 15 tuomaria olivat yhtä mieltä avainkohdistaan: Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole pelkkä poliittinen suositus, vaan kansainvälisen oikeuden oikeudellinen velvoite. Kolmen tunnetun ilmastosopimuksen – UNFCCC:n, Kioton pöytäkirjan ja Pariisin sopimuksen – lisäksi myös muut kansainväliset lait muodostavat oikeudellisen kehyksen, joka velvoittaa valtioita estämään merkittäviä ympäristövahinkoja.

Velvollisuudet ja oikeudet

Yksi ICJ:n lausunnon keskeisistä havainnoista on uuden ihmisoikeuden tunnustaminen: oikeus puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön. Tämä oikeus ei ole vain ratkaiseva muiden ihmisoikeuksien kannalta, vaan se korostaa myös Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitetta ensisijaisena tavoitteena. Lisäksi valtioiden tulee noudattaa tiukkaa huolellisuutta ilmastotoimissaan ottaen huomioon omat kykynsä ja vastuunsa.

Sen, että haaste ei ole helppo, vahvistavat myös Euroopan kansallisten tuomioistuinten päätökset, kuten Alankomaiden korkein oikeus, joka vaati 25 prosentin päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä, tai Belgian tuomioistuin, joka määräsi 55 prosentin vähennyksen vuoteen 2030 mennessä. Nämä suuntaukset osoittavat, että ICJ tukee laajaa liikettä ilmastositoumusten ja yritysvastuun vahvistamiseksi.

Humanitaariset haasteet Gazan alueella

Ikään kuin ilmastohaasteet eivät riittäisi, ICJ teki äskettäin päätöksen myös toisessa herkässä kontekstissa. Hän huomautti, että Israelilla on miehitysvaltana velvollisuus täyttää Gazan kaistan siviiliväestön perustarpeet. Tämä tarkoittaa, että humanitaarisen avun toimituksia, erityisesti UNRWA:n kautta, on tuettava. Joitakin työntekijöitä vastaan ​​esitetyistä toistuvista syytöksistä huolimatta Israel ei ole osoittanut olevansa yhteydessä terroristijärjestö Hamasiin, ICJ:n lausuntojen mukaan, kuten [aljazeera.com] raportoi (https://www.aljazeera.com/news/2025/10/22/icj-says-israel-must-allow-aid-into-blockne-gaicza-provides-gaicza-provides).

ICJ:n arvio, jonka mukaan nälänhätää ei pitäisi käyttää sodankäyntimenetelmänä, on tämänhetkisen poliittisen keskustelun keskiössä. Israel käyttää humanitaarista apua painostuskeinona Hamasia vastaan, mutta kansainvälinen yhteisö pitää Gazan kaistan tilannetta humanitaarisena katastrofina. Tämä kuvaa tilanteen monimutkaisuutta, jolla ei ole vain ilmastollisia vaan myös hyvin ajankohtaisia ​​geopoliittisia ulottuvuuksia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ICJ:n nykyiset päätökset vaikuttavat sekä ilmastopolitiikkaan että humanitaarisiin periaatteisiin. Valtioiden kasvavalla sitoutumisella ilmastonsuojelun alalla voi olla kauaskantoisia seurauksia myös fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja yritysvastuuseen. Aikana, jolloin globaalit haasteet liittyvät läheisesti, on tärkeää, että me yhteisönä löydämme ratkaisuja, jotka keskittyvät sekä ihmisiin että luontoon.